Kontiolahdella ei enää näe väyliä puilta

Miksi golfkentällä ei saisi olla aukeita paikkoja? Minkä ihmeen takia joka paikkaan pitää istuttaa puita? Miksi puiden annetaan kasvaa niin, että ne vaikeuttavat kentän hoitoa, että ne piilottavat väylien muotoja ja joskus jopa kätkevät taakseen bunkkereita. Niin, aika tarkkasilmäinen saa olla, että yllä olevasta kuvasta huomaa vasemmalla puolella vaanivan väyläbunkkerin.

Kuvassa on Kontiolahdella sijaitsevan Karelia Golfin 17.reikä. Mahtava paikka. Kelpo alamäki par4 komeassa maisemassa. Avausta lyödessa taustalla näkyy Höytiäinen, tässä kuvassa, päivän säästä johtuen, valitettavasti vain harmaata.

Toimin Kontiolahdella prona viitisen vuotta 90-luvan alusta. Se oli hyvää aikaa sillä paikalliset golfarit olivat mukavia ja kenttä ainutlaatuisen komea. Kiinnyin kenttään toden teolla, niin kuin kenttään vaan voi kiintyä. Se oli jotenkin käsittämätöntä tälläiselle stadista lähteneelle ja toistakymmentä vuotta ulkomailla asuneelle, että jossain pohjois-karjalassa oli niin hieno kenttä.
Olin noina vuosia mukana myös Golflehden raadissa joka valitsi Karelia Golfin maamme parhaaksi kentäksi. Valinta oli mielestäni silloin ihan oikea.

Sanotaan, että golfkenttä on ''valmis'' aikaisintaan n. 10 vuotta avaamisensa jälkeen. Sen verran menee aikaa siihen, että se istuu ''luonnollisesti'' maisemaan. Vasta sitten pelaajat alkavat puhumaan, että näyttää siltä kuin tämä kenttä olisi aina ollut täällä.

Valitettavasti tämä ei päde Kontiolahdella. Minusta näyttää siltä, että kenttä on kasvamassa ''umpeen''. Minä en enää näe väyliä puilta. Tai bunkkereita, tai muutamalla väylällä edes griinejä.

Kun puita kentille istutetaan, joka ainoan paikkaa ja tarkoitusta tulisi pohtia perusteellisesti. Miltä puu tulee näyttämään täysikasvuisena? Miten se tulee silloin vaikuttamaan reiän strategiaan? Tai kentänhoitoon?

Osa Kontiolahden ainutlaatuista ilmettä oli avoin, kentän viimeiset kolme reikää kattava näkymä 17. reiän tiiltä (sekä viereiseltä klubitalon terassilta). Terassilta oli kiva seurata pelin etenemistä 16. reiältä eteenpäin.

Mietitäänpä vielä tuota 17. avausta ja vasemmalla puiden takana piileskelevää väyläbunkkeria. Siis ihan oikeasti, eihän tälläistä voi olla. Tämä, jos joku, on todellinen ''tuplaeste''. Sillä eihän siinä ole mitään järkeä, että jos pelaaja onnistuu lyömään avauksensa tuohon bunkkeriin, niin sieltä seuraavan jatkolyönnin kohti griiniä on ylitettävä lisää puita.

Ymmärrän, että puita tulee joskus istuttaa turvallisuuden lisäämiseksi. Mutta Kontiolahdella viimeisten reikien istutetut puut eivät turvallisuuteen tuo mitään lisää, sillä tilaa on riittävästi. Vielä jos viimeisen kahden reiän väyläbunkkerien sijaintia hieman tarkistettaisiin, peli saataisiin kyseisillä väylillä johdettua entistä selkeämmin toisistaan erilleen. Se tosin on kokonaan toinen tarina, ei puututa siihen nyt.

Vielä yllä olevasta kuvasta, katsokaa kuinka punaisen tiin ylhäällä oleva etureuna peittää ison osan väylästä. Lue bogi Talin 6. tiistä ( 5.11.2007).

Otetaan vielä toinen kuva. Alla oleva ahdistava näkymä on saman kentän 6. reiän takatiiltä.

Tämä oli mielestäni aikanaan yksi suomen parhaita parnelosia. Väylä istui muodoiltaan loistavasti maastoon. Nykyään nuo muodot ovat tehokkaasti piilossa ainakin backtiiltä pelattaessa. Ja kas, kuinka ollakaan, siellä vasemmalla puiden siimeksessä piileksii yksi väyläbunkkeri.

Seuraavalla reiällä, siis kentän seitsemäs joka on hieno parkolmonen, puut kasvavat niin että griinin vasen puoli on pian täysin peitossa.

Niille jota tämä aihe kiinnostaa, käykää lukemassa Dunlop Whiten III:n (hauska nimimerkki?) ajatuksia siitä kuinka puut tyypillisesti vähentävät kenttien strategisia ominaisuuksia ja haittaavat kentän hoitoa.

Amerikassa on viime vuosina monilta vanhoilta ja kuuluisilta kentiltä kaadettu paljon puita. Eräs näistä kentistä on Oakmont jolla pelattiin viime kesän US Open. Siellä kaadettiin n. 3500 puuta viimeisen 15 vuoden aikana. Työtä tehtiin alunperin salaa jäsenistön protestointia peläten. Aamuyön pimeinä tunteina 12 henkilön iskuryhmä kaatoi 3-5 puuta per päivä. Kannot tuhottiin ja jäljet siivottiin mahdollisimman tarkasti, kesti kauan ennen kuin jäsenet huomasivat mitään. Operaatio paljastui vasta kun erään reiän 13 puun rykelmästä enää kolme oli jäljellä.

Oakmontissa kentänhoito on muuttunut puiden kaadon jälkeen. Täällä mainitaan kuinka ruohon kunto on parantunut samalla kun lannoitteiden ja myrkkyjen käyttöä on pystytty vähentämään.

Takaisin Karelia Golfiin. Tiedän, että siellä paraikaa mietitään kentän kehittämistä. Se on hyvä, sillä ei ole mitään syytä miksei kenttä taas muutaman vuoden kuluttua voisi olla yksi maamme parhaista. Mutta toteutuakseen se vaatii paljon työtä, ja paljon rohkeitakin ratkaisuja sillä pelkästään puustoa harventamalla se ei onnistu. Minä vain halusin kirjoittaa puista, koska ne pistivät pahiten silmään viime kesänä.

Lopuksi, yritin etsiä vanhoja kuvia Karelia Golfista ja nimenomaan yllä mainituista väylistä. En harmikseni löytänyt yhtään, kertokaa jos niitä jostain löytyy.

If I gave you the secret to good golf....

...Would you use it?

Tätä kysyi Chuck Hogan vuosi sitten Golfliiton toimialapäivillä. Yleisönä istui noin kaksi sataa kotimaista golfin vaikuttajaa, seurojen (yhtiöiden) toimareita ja puheenjohtajia. Aikuisia ihmisiä.

Salaisuutta tarjottiin, mutta kukaan ei uskaltanut innostua. Hiljaista oli. Ei kai salaisuuksia ole olemassa, kuka nyt tuollaiseen lapselliseen hömppään lähtisi mukaan?

Lopulta, muutaman varoivaisen nyökkäyksen jälkeen, Chuck kertoi hyvän golfin salaisuuden. Muista vain hyvät lyönnit. Tallenna ne pysyvästi innostumalla, tuuleta ja hypi vaikka tasajalkaa, reagoi niihin tunteella. Huonoihin lyönteihin älä laita yhtään tunnetta, ohita ne olan kohautuksella.

Tämä tapahtuma tuli mieleeni tänään kun juttelin Season Golfissa erään golfarin kanssa. Hän sanoi, että tuollainen kysymys pitäisi kysyä junnuryhmältä, kyllä he innostuisivat. Toivotaan niin, toivotaan että sentään junnut uskovat salaisuuksiin.

Johtajan hcp tippui samalla kun firma menetti 100 miljoonaa per päivä

Viikonloppuna silmiini osui seuraava uutinen: USGA to limit handicap details (USA Today 7.12). Usa:n golfliitto on ylläpitänyt tasoitusjärjestelmäänsä netissä siten, että kuka vaan voi nähdä kenen tahansa tasoituksen lisäksi myös tämän kierrostulokset, pelipäivät ja pelatut kentät. Käytäntö muuttuu ensi vuoden alusta, esillä jäävät vain pelaajan tasoitus ja tulokset viimeisen kuukauden ajalta.

USGA:n kokema tarve muuttaa järjestelmää lähti siitä, että eräs innokas bloggaaja oli selvittänyt Merril Lynchin CEO Stan O'Nealin loppukesän tekemisiä. Samalla ajanjaksolla firma menetti rahaa tahtiin 100 miljoonaa dollaria per päivä. Tuolloin kuudessa viikossa O'Neal pelasi 20 kierrosta neljällä eri kentällä. Eikä aivan huonosti, sillä miehen tasoitus tippui kympistä singeliin (10.2 > 9.1).

Mitä mahtoi O'Neal ajatella pelatessaan, ehkä peli kulki koska huonot lyönnit eivät tuntuneet niin vakavilta? Ja voiko miestä syyttää golfin pelaamisesta vaikeina aikoina? Kuka ei koskaan ole halunnut töitä paeta heittäköön ensimmäisen topflaitin.

Syksyllä kenkää kuitenkin tuli. Aktiivinen golfaaminen kriisiaikana oli monien mielestä sopimatonta. Komeilihan pelattujen kenttienkin listalla Long Islandilla sijaitseva moninkertainen US Open näyttämö Shinecock Hills. Ylimielistä ja harkitsematonta käytöstä miljoonapalkkaa nauttivalta eliitin edustajalta.

Suomessa usein puhutaan, että golfista pitäisi saada karistettua elitistinen leima. Ihan saman ongelman kanssa painii amerikankin golf. Kaikista halvoista kunnallisista kentistä, kaikista hyvistä hankkeista tuoda golfia erilaisia taustoja omaavien lasten ulottuville, jopa Tigerin tummasta hipiästä huolimatta, golfilla amerikassa on kuitenkin tuo elitistinen leima. Näin se on, tiedän sen yli kymmenen vuotta jenkeissä asuneena.

Eilen päättyi muuten samaisen Merril Lynchin sponsaama Shootout. ''Silly Season'' kisa jos mikä, joukkue Calcavecchia/Austin löi viimeisen reiän ratkaisussa isännän roolissa toimineen Greg Normanin ja Bubba Watsonin. Voittajille rahaa palkinnoksi 700.000 USD.

Golflinkin Joulumyynti

Olemme joka vuosi pitäneet joulumyynnin. Tänä vuonna kuvaavampi nimi olisi ollut Varaston Tyhjennys!

Tänä vuonna tarjolla ei ole glögiä tai pipareita. Sen sijaan uutta ja vähän käytettyä mailaa löytyy poistohintaan. Mainittakoon esimerkiksi Cobran LD Speed draiverit hintaan 169,- tai Niken SQ Sumo2 (neliö) hintaan 199,-

Mailojen varastotilanteen ja hinnat löydät Golflinkin sivulta täältä. Huomaa, että varastotilannetta ei tuonne kuitenkaan päivitetä.

Golflinkin Joulumyynti pidetään siis Season Golfin hallissa. Itse pyrin olemaan paikalla niin paljon kuin mahdollista. Ja jos en ole paikalla niin Seasonin caddiemasterit palvelevat.

Aukioloajat ovat klo 10-21 maanantaista perjantaihin, lauantaisin 9-20 ja vielä sunnuntaina 9-21. Osoite on Finnoonpuisto 4, 02280 Espoo, puh 09 811 026.

Lisäinfoa hallista ja talviharjoittelusta löytyy Seasonin omilta sivuilta.

Katso videosta myynnissä olevan varaston esittely. Tervetuloa!

PGA prot opettamaan nopeampaa peliä?

Hitaasta pelistä on puhuttu paljon. Tyry nosti aiheen esiin ensimmäisessä Golf Digest pääkirjoituksessaan. Teemu esitti pelin nopeuttamisen yhtenä neljästä keinosta saada laji kasvuun (GD syyskuu07).

Lassi Tilander promosi blogissaan 9-reiän kierroksia. Täysi kierros vie liian ison osan monen päivästä. Ajatus on hyvä, 9-reiän pelaaminen ei tietenkään ole mikään häpeä. Mutta tämä ''ratkaisu'' lievittää vain oireita puuttumatta varsinaiseen ongelmaan.

Pari vuotta sitten jenkeissä suunniteltiin täysimittainen kenttä 6-reiän lenkeillä. Pelaajille tarjottiin mahdollisuus pelata halutessaan vain 6 tai 12 reikää. Hyvä idea tämäkin, mutta tilanpuolesta lähes mahdotonta toteuttaa. Sillä kuinka saada kolmen reiän avaukset ja kolmen reiän griinit mahtumaan klubin läheisyyteen?

Syitä pelin hitauteen on varmasti monia, lähtien jo kenttien suunnittelusta. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, että pelaajat yksinkertaisesti pelaavat liian hitaasti. Väitän että golfarit eivät ole oppineet pelaamaan riittävän nopeasti. Jos olen oikeassa, se tarkoittaa, että golfopetus on epäonnistunut. Opetus on liian suppeata, tyypillisellä yksityitunnilla keskitytään pelkästään svingin tekniikkaan. Tai green card kurssit ovat liian suorituskeskeisiä. Pitää saada 6 lyöntiä kymmenestä lentämään sata metriä jne.

Kahdesti suomessa vieraillut Chuck Hogan on kritisoinut tälläista yksipuolista opetusta. Jos oikeasti haluaa GOLFtunnin, niin niitä ei anna juuri kukaan, mutta tekniikkatunteja on tarjolla yllin kyllin.

Millä keinoilla peliä saataisiin nopeutettua? Avainasemassa voisivat olla suomen PGA ja sen opettajat. Jokaisella tunnilla, jokaisessa opetustapahtumassa pitäisi pelinopeuteen puuttua. Turhat harjoitussvingit pois, ripeä tähtäys ja pallolle asettuminen, ja saman tien svingiin lähtö. Tätä tulisi opettaa yhtä lailla kuin backsvingiäkin.

T.J. Tomasi totesi 30-Second Golf Swing kirjassaan (esitelty videossa 12/11), että hyvät pelaajat pelaavat ''from slow to fast'' ja klubipelaajat usein päinvastoin ''from fast to slow''. Hyvä pelaaja suunnittelee lyönnin huolellisesti, mutta stansattuaan lyö nopeasti. Klubipelaaja ei välttämättä suunnitele mitään, mutta stanssattuaan jäätyy paikalleen, usein tuskallisen pitkäksi aikaa.

Voisiko PGA järjestää nopean pelin kampanjavuoden? Osana kampanjaa jokaista prota kehotettaisiin puuttumaan oppilaittensa rutiineihin. Jos suomen satakunta opettajaa pitävät jokainen noin 1000 opetustapahtumaa vuodessa, niin se on satatuhatta mahdollisuutta nopeuttaa peliä!

Ei varmasti tekisi PGA:lle pahaa saada julkisuutta kamppailemalla hyvän golfasian puolesta. Lisäksi ryhmätyönä tehtynä proffilta luulisi löytyvän enemmänkin aloitteita pelin nopeuttamiseksi.

Ja jos ei PGA:sta ole kampanjan järjestäjäksi, niin löytyisikö joku muu taho? Vaikka Tyryn johtama Golf Digest?

Video Bogi - 30-Second Golf Swing kirja

Katso videoesittely tohtori T.J. Tomasin kirjasta 30-Second Golf Swing. Pahoittelen, että videosta tuli pitempi kuin suunnittelin, tehdään jatkossa lyhyempiä.

Talin 6. tee

Alla olevassa kuvassa on Talin 6. tee. Suosikki paikkojani junnuvuosilta, sillä mikä nyt voisi olla hienompaa kun draivin lyöminen ylhäältä alas.

Vaan eipä enää. Yksinkertainen asia häiritsee, tee on kallellaan väärään suuntaan. Poikkeuksetta ylhäällä olevat teet tulisi kallistaa eteen päin. Siis siten, että pelaaja lyö pienessä alamäesssä. Vastalauseille sanon, hei haloo, pallohan on tiiattu. Kyllä se ilmaan nousee.

Teepaikat rakennetaan aina pienellä kaadolla jotta vesi ei niillä seisoisi. Valitettavan usein suomessa on ollut tapana rakentaa niin, että etureuna on ylhäällä. Tuolla etureunalla on ikävä taipumus peittää näkymä väylälle.

Mutta ei se mitään. Isompi ongelma Talin kutosella on väylän vasemmalla puolella sijaitseva range. Vaaran paikka, hukki päätyy sinne helposti. Kaikki pidempään pelanneet tietävät kokemuksesta, että ylämäessä jalat hyytyvät, paino jää taakse ja lapa sulkeutuu ennenaikaisesti. Kuinka paljon turvallisempi paikka tuo olisikaan jos tee olisi kallellaan eteenpäin? Ja lisäksi vielä rahtusen oikealle.

Tiedän, että tuolle etureunalle ei Talissa voi mitään tehdä. Siinä on kallio heti vastassa. Mutta olisikohan takareuna järkevästi nostettavissa? Harkinnan paikka jollekin. Täysin turvalliseksi paikkaa ei saa, mutta yksikin estetty hukki olisi askel oikeaan suuntaan.

Golfkirjoja Amazonilta

Minulla on kohtuullinen kokoelma golfkirjoja. Tarkkaa määrää en ole laskenut, eikä niitä ole puoliksikaan niin paljon kuin Lassi Tilanderilla. Mutta jonkunlainen harrastus minulle ne ovat aina olleet.
Pidin aikanaan, siis ennen internetin tuloa, pienimuotoista golfkirjojen tilauskauppaa. Tein noin kolmensadan laitoksen listan, jaoin sitä ihmisille ja sitten tilasin kirjat tukkurilta jenkeistä.
Nykyään golfkirjoja on äärimmäisen helppoa tilata netistä. Itse olen käyttänyt Amazonia ja kaikki on aina toiminut moitteettomasti. Amazonin sivuilla kirjoihin voi tutustua, tilaaminen luottokortilla on helppoa, ja tilauksen voi noutaa ajallaan postista. Monista löytyy myös todella edullisia käytettyjä kappaleita.
Toki joitakin virhehankintoja on tullut tehtyä. Siis sellaisia kirjoja, joita ei olisi missään nimessä tilannut jos olisi nähnyt ne ensin perinteisessä ''oikeassa'' kirjakaupassa.
Ajattelin lisätä näille sivuille joitain omia suosikkeja. Sellaisia, jotka eivät ole niin tunnettuja mutta joissa kuitenkin on ainakin jotain hyvää. Voit tietenkin klikata itsesi kirjan kuvasta suoraan Amazonin kauppaan ja tilata kyseisen kirjan. Tai jonkun toisen.

Grippi opetusta Golfpisteessä

Golf Digestin toisessa numerossa sivulla 34 on juttu gripistä kahden kuvan kera. Kuvien ote on minun. Kyllä, pelaan ilman hanskaa ja kello kädessä.

Joskus on käynyt mielessä laskea, että paljonko on rahaa on säästänyt kun on jättänyt röökit ja hanskat ostamatta.

Samat kuvat löytyvät myös Golfpisteestä. Siellä on myös lisää tekemääni tekstiä, sekä muutaman minuutin video aiheesta. Tässä linkki tuolle sivulle.

Tapani puhua otteesta on kaiketi kehittynyt vuosien saatossa, mutta paljon siinä on Mike Hebronilta saatua. Osallistuin vuonna 92 yhdessä Ville Kallialan, LP Tilanderin ja Sami Wächterin kanssa San Franciscossa pidettyyn Teaching and Coaching Summitiin. Tutuistun siellä ensimmäistä kertaa Hebronin kirjoihin. Seuraava kesänä esittelin ne Timo Rauhallalle sillä seurauksella, että päätimme lähteä häneltä oppimaan. Seuraavan talvena vietimmekin viikon Hebronin kanssa. Pääsimme mukaan seuraamaan jokaista ''yksityistuntiakin'' jotka Mike tuolla viikolla piti. Hän puhui silloin mm. sanoilla ''oily wrists'' ja ''free shoulders'' ja niin olen minäkin siitä lähtien.

Olen käynyt Hebronin luona useasti myöhemminkin, viime visiitistä lienee tosin jo viisi vuotta. Mies on monessa mielessä esimerkillinen opettaja, hänen oppilaansa sekä viihtyvät että oppivat.
Mikä tärkeintä, normaali opetustyön ohella, Mike jaksaa jatkuvasti tutkia ja pohtia kuinka ihmiset oikeasti oppisivat parhaiten.

Kiinnostuneiden kannattaa aloittaa Hebroniin tutustuminen hänen kotisivuiltaan. Niitä ei kovin aktiivisesti päivitetä, mutta joka tapauksessa kohdasta Library löytyy mielenkiintoisia artikkeleita.

Golflink Ystävämyynnin lyhyt historiikki

Ensimmäinen Golflink Ystävämyynti järjestettiin vuonna 2001. Tämän vuoden ''Ysmy'' on siis jo seitsemäs. Kaksi ensimmäistä pidettiin Salmisaaressa vanhassa Alkon varastossa. Sen jälkeen siirryttiin kadun toiselle puolelle Itämeren taloon, sitten Wanhaan Satamaan, sieltä Länsi-Auto Areenalle. Tämän syksyn Ystävämyynti pidetään viime vuoden malliin Season Golfin talviharjoitteluhallissa.

Aluksi idea oli vain myydä oma varasto pois. Mutta nopeasti tajusimme, että kysyntää edulliselle tavaralle riittää. Joten aloimme haalia sopivaa tavaraa myyntiin maahantuojien varastoista ja kauppahan on käynyt. Viime vuosina neljän päivän Ystävämyynti on tuonut yli viidenneksen koko vuoden liikevaihdosta.

Vanhoja kutsuja selatessa näkyy golfmarkkinoiden kehitys ja hintatason lasku. Esimerkiksi vuonna 2002 mainostimme Taylorin XR-03 demodraivereita hintaan 399,- Vertailun vuoksi tänä vuonna myymme uusia Cobran LD Speed draivereita alle kahdellasadalla eurolla.

Vuosien saatossa on tietenkin tapahtunut paljon. Viime vuonna maksupäätteet eivät toimineet ensimmäisen päivän alussa. Seurauksena oli melkoinen kaaos ja pitkät kassajonot (katso yllä olevaa kuvaa). Otimme vastaan lähes 150 laskutustietoa, mikä teetti monen päivän ylimääräisen työn. Kahta pientä lukuunottamatta kaikki laskut löysivät perille ja ovat maksettu.

Wanhassa Satamassa 04 pääsimme aloittamaan rakentamisen vasta edellisenä iltana klo 18. Yli 20 henkilöä kantoi silloin tavarat sisään ennätysajassa. Mutta, kyllä silloin jännitti saadanko kaikki valmiiksi ennen avaamista.

Kaikista ikimuistettavin on kuitenkin ollut ensimmäinen Ysmy vuonna 2001. Silloin tapahtui ja paljon, sekä negatiivistä että positiivistä. Kerrotaan tässä vain se kaikista positiivisin. Vaimoni Saaran laskettu aika oli ohitettu jo yli viikkoa aiemmin. Hän oli kuitenkin avajaispäivänä iltapäivään asti kassalla töissä, sitten tuli kutsu Naistenklinikalle. Nuorempi poikamme Juuso syntyi vielä samana iltana. Seuraavana aamuna mailoja oli myymässä onnellinen isä, kassalle oli sentään löydetty pätevät tuurajat.

Tervetuloa ''alkuperäiseen ja oikeaan'' Ystävämyyntiin tänäkin vuonna. Tarkemmat tiedot löytyvät täältä.

Snedeker kokeili 80-luvun mailoja

USPGA Tour tulokas Brandt Snekeder pelasi peräkkäisinä päivinä kierroksen golfia samalla kentällä. Ensimmäisen hän pelasi 80-luvun mailoilla ja pallolla, toisen omilla välineillään.

Vanhoilla mailoilla tulos oli 80, omilla 75. Vanhoina mailoina oli mm. puinen persimmon draiveri (n. 250cc), puiset väyläpuut 3 ja 4, sekä Taylor Maden Tour Preferred raudat vuodelta 1981. Pallona oli balata-kuorinen Bridestone Rextar.

Mitä sitten 26v. Snekeder, jonka edellinen kokemus puisesta draiverista oli tullut kahdeksan vuotiaana, piti kokemastaan?

Raudat olivat raskaat, lavat näyttivät naurettavan pieniltä. Pehmeä balata pallo tuntui osumassa vaahtokarkilta, kuin se olisi jäänyt iäksi lapaan kiinni. Pidemmillä raudoilla oli vaikea saada palloa riittävän korkealle lentokaarelle. Vähäisellä bounce-kulmalla varustetut raudat kyntivät syviä divotteja maasta. Raudoilla lyönnit olivat mailan verran lyhyempiä.

Draiverilla ja väyläpuilla hyvät osumat olivat n. 25m lyhyempiä, huonot osumat jäivät tämän päivän kaarista jopa reilu 50 metriä. Lisäksi huonot osumat päätyivät melkein 50 metriä vinoon vanhoilla välineillä, nykyisillä huono draivi karkasi vain 10 metriä suunnitellusta linjasta.

Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut pallossa. Nykyinen pallo ei spinnaa, ei siis ota kierrettä samalla tavalla kuin balata. Snedekerin mukaan esimerkiksi vanha kunnon quick hook, joka ajoittain vaivasi parhaitakin pelaajia, on jäänyt historiaan. Pallo ei vain ota riittävästi kierrettä, että se voisi julmasti syöksyen kääntyä heti vasemmalle. Eikä tietenkään slaissitkaan kierry ilmassa yhtä kamalasti kuin ennen vanhaan.

Snedeker sanoo, että omalla draiverilla hän voi lyödä pelotta täysillä. Aiempina vuosikymmeninä ennemmän kierteitä ottavat pallot pakottivat pelaajia lyömään iisimmin ja suunnittelemaan pelistrategian enemmän varman päälle.

Mutta toisaalta Snedeker kertoo nauttineensa isojen draw ja fade kierteiden lyömisestä 80-luvun pallolla. Puhutaan, että shotmaking on kadonnut taito. Itse sanoisin, että se on kadonnut vanhan balatan myötä. Sillä kyllä kai taitoa pelaajilta vielä löytyy.

Snedeker epäilee, ettei hän olisi välttämättä innostunut golfista jos hän olisi junnuvuosina joutunut pelaamaan noilla vanhoilla mailoilla.

Niinpä. Nykypäivän kehittyneissä mailoissa on sekä hyvät, että huonot puolensa. Toisaalta ne tekevät pelistä helpomman tavalliselle harrastajalle. Mutta samalla ne helpottavat parhaiden peliä jopa liikaakin.

Kun teknologia on tuonut tavalliselle klubipelaaja ehkä 20 lisämetriä draiviin, on Tour pelaaja saanut 40 lisämetriä. Näin välimatka vain kasvaa pelaajaryhmien välillä, ja sehän ei kuulosta kovin reilulta.

K.J. Choi haluaa auttaa maailman lapsia

USPGA Tour kauden huipennus on paraikaa pelattava FedEx Cup. Ensimmäinen neljästä ''play off'' kisasta oli viime viikonlopun Barclays. Steve Strickerin voitto oli hänen ensimmäisensä Tourilla 11. vuoteen.

FedEx pisteitä on kerätty koko kausi, mutta nyt viikottain osa pelaajista karsiutuu. Viime viikolla pelaajia oli 144, ensi viikolla 120, sitä seuraavalla 70 ja kauden päättävässä Tour Championship kisassa enää 30.

FedEx Cupin voittajalle on palkintona hulppeat 10 miljoonaa dollaria.

Stricker siirtyi Cupin kärkeen. Loistavan kauden pelannut K.J. Choi on tällä hetkellä toisella sijalla. Väliviikon pitänyt Tiger tippui johtopaikalta viidenneksi.

Choi voitti aiemmin kesällä Tigerin ja Nicklauksen isännöimät kisat. Toissa viikolla Choi kertoi lahjoittavansa koko 10 miljoonaa hyväntekeväisyyteen jos voitto tulee. Choi sanoi haluavansa auttaa maailman lapsia. Ajatus siitä mitä kaikkea hyvää voisi tehdä motivoi häntä menestymään.

Raha olisi hyvä pesämuna esimerkiksi oman säätiön perustamiseen. Sellainenhan Tigerillakin on.

Ajatus on hieno, vaikka Choin lomapakko lienee ''kunnossa'' joka tapauksessa loppuelämän. Toivottavasti K.J. oli asiaa etukäteen kunnolla miettinyt, eikä vain lipsauttanut keskeneräisiä ajatuksia haastattelussa. Korealainenhan puhuu medialle yhä tulkin välityksellä.

PGA Tour promoaa itseään kertomalla kuinka monta miljoonaa se kerää hyvään tarkoitukseen vuosittain. Enemmän kuin mikään muu ammattilaisliiga. Mitä tästä sitten pitäisi ajatella? Että verotus on jenkeissä ihan pielessä ja Tour samalla markkinoi itseään. Vai että pelaajilta löytyy aitoa hyvää tahtoa?

Täällä ainakin kannustetaan Choita seuraavat kolme viikkoa.

Titleist 755 raudat - muutama ajatus nykyisistä raudoistani

Bägistäni löytyy tällä hetkellä Titleistin 755 raudat. Yllättäen tämä on elämäni ensimmäinen Titun rautasetti. Aiempina vuosina en ole kokenut Titleistin rautoja omikseni muutamasta syystä. Aina kun lapa on miellyttänyt (esim. 690CB) niin koko mailan fiilis on ollut liian raskas ja ''jykevä''. Myös Titun vielä viime vuonna käyttämä kivikova ja karu cord grippi lähinnä inhotti.

Titleist itse sanoo 755 raudoista mm. seuraavaa:
-raudat yhdistävät modernia, pelattavuutta helpottavaa suunnitelua Toureilla testattuun 700-sarjan lapaan
-käyttäen ohuempaa ja kevyempää lyöntipintaa, lavan takaosan onkaloa (cavity) on suurennettu
-harkinnavaraista painoa on siirretty kärkeen ja kantaa parantaen mailan vakautta ja anteeksiantavuutta
-taotuissa raudoissa on hivenen alempi painopiste helpottaen pallon ilman saamista ja antaen keskikorkean lentokaaren
-lyhyiden rautojen korkeampi kaula nostaa painopistetta ja auttaa madaltamaan lyöntikaarta

Titun rautaperheessä 755 sijoittuu klubipelaajille suunnatun 775CB ja ''parempien'' pelaajien 735CM setin välimaastoon.

Miksi Titleistin raudat eivät sitten aiemmin ole minulle sopineet? Vakiovartena minua kiinnostaneissa Titun malleissa on yleensä ollut golf-maailman todellinnen dinosaurus, True Temperin Dynamic Gold S300. Tämä varsi on jo ties kuinka monta kymmentä vuotta vanha? Allekirjoittaneelle sen 130 grammaa painoa on ollut liikaa. Svingi on tuntunut voimattomalta kun en ole saanut mailaan vauhtia.

Muutama sana lisää Dynamic Goldista. Sen korkean taipumispisteen voi kokea kahdella tavalla. Jos kokemus on positiivinen DG varsi saa mailan tuntumaan pelaajasta enemmän ''yhdeltä kappaleelta''. Pelaajasta tuntuu silloin, että lyöntikaarta ja etenkin sen korkeutta on helpompi kontrolloida. Ja jos kokemus on negatiivinen, pelaajasta maila tuntuu kömpelöltä ja turhan jäykältä. Pelaaja ei silloin saa mailaa svingaamaan vaivattomasti osuman läpi.

Viime kesänä pelasin kahdella eri rautasetillä. Toinen seteistä oli Callawayn X-Tour joissa oli customina Dynamic Goldin uudehkot SL varret. SL tulee sanoista super lite. Varsi on ominaisuuksiltaan samanlainen kuin perus Dynamic Gold, mutta painaa reippaat 20 grammaa vähemmän. Painon puolesta varret tuntuivat jopa hivenen kevyiltä. Mutta kuitenkin fiilis varsista oli hivenen kolkko.

Keväällä katselin Titleistin maahantuojalla 755 rautoja ensimmäisen kerran. Niiden ''puhdas'' ulkonäkö ilman offsettia miellytti. Heti tuntui siltä, että tässä on mailat jotka sekä näyttävät hyviltä että ovat riittävän anteeksiantavat. Kuten kuvasta näkyy ja kuten Titleist itse sanoo, mailoissa on isohko onkalo (cavity) joka siirtää painoa kehälle. Punaisen alumiini-insertin funktio on pehmentää osuman aiheuttamaa tärähdystä.

755 rautojen pohjaa ei oikein voi sanoa kapeaksi, eikä leveäksi. Medium siis. Bounce-kulmaa pohjassa on kuitenkin aika paljon, esim. rautakuutosessa 4 astetta. Tämä on aika tyypillistä tämän päivän raudoissa, 80-luvulla bouncea oli useasti paljon vähemmän. Itse pidän reilusta bounce-kulmasta. Haluan, että svingini ottaa mahdollisen divotin mailan sijasta.

Nyt voin tunnustaa jotain. Aina välillä rautamailoissa käy siten, että tiedän pelkästään katsomalla niiden olevan hyvät. Näin kävi nytkin, lavan puolesta minulla ei ollut mitään tarvetta näitä testata. Kyse oli vaan siitä, että mikä olisi oikea varsi?

755 setin stock varsi on TriSpec steel. Noin 120 grammaa painavan varren taipumispiste on ns. keskellä. Siten ne ovat hyvä kompromissi Dynamic Goldin ja alhaalta taipuvan ''svingaavamman'' varren välillä.

Hyvältähän TriSpec varret tuntuivat, mutta halusin kokeillä jotain ''modernimpaa''. Niinpä tilasin itselleni raudat (4-pw) Riflen Project X Flighted 6.0 varsilla. Gripeiksi Tour Velvetit, pituus miinus 1/4 tuumaa ja lie kulma 2 astetta flätimmäksi.

Project X 6.0 Flighted painaa melko raskaat 125 grammaa ja on jäykkyydeltään samaa luokkaa kuin DG S300. Minusta se kuitenkiin tuntuu hämmästyttävän paljon kevyemmältä, pehmeämmältä, ja sujuvammalta lyödä kuin Dynamic Gold.

Flighted nimessä tarkoittaa sitä, että varren taipumiskohta vaihtuu lyhestä raudasta pitkään. Lyhyissä varsi taipuu ylhäältä auttaen pitämään lyöntikaaren matalempana. Pitkissä raudoissa taipumispiste on alempana, mikä helpottaa svingin läpi viemistä ja korkeamman kaaren saamista.

Project X:ien valmistaja Precision kertoo varren nostavan pallon nopeasti osumasta mutta antavan silti lyönnille loivan lentokaaren. Precisionin mukaan pallo ei siis esimerkiksi vastatuulessa nouse loppulennosta suoraan pystyyn. Ehkä tämäkin pitää paikkansa, mutta minusta nuo varret ovat hyvät ensisijaisesti fiiliksensä ansiosta.

Lopuksi kerron, että olen rautoihini erittäin tyytyväinen. Mailat tarjoavat sitä mitä minä koen tärkeänä. Niissä on perinteinen ja puhdas näkymä lähtöasennossa ilman merkittävää offsettiä, ne ovat helposti svingattavat ja reilusti anteeksiantavat. Ja niillä on mahdollisuus kontrolloida lyöntikaaria. Tai niillä voi opetella sitä.

Sitten iso FORE huuto! Seuraa kaupallinen osio. Golflink myy Titleistin rautoja. 755 rautojen myyntihinta setille 4-pw on 699,- (ovh 828,-). Riflen Project X varret ovat tilaustavaraa maksaen 10,- lisää per maila.

Demomailoja löytyy Kytäjältä, Season Golfista, sekä Aulangolta.

Lue lisää:

http://www.titleist.co.uk/

http://www.truetemper.com/ (Dynamic Goldin varsista)

http://www.royalprecision.com/ (Project X varsista)

Nobilon mielestä Ilosella väärä tekniikka vesilyönneissä

Golf Chanelin kommentaattori Frank Nobilo totesi Golf Central ohjelmassa Mikon yrittäneen tuota vesilyöntiä väärällä tekniikalla. Frankin mukaan oikean jalan olisi pitänyt olla syvemmällä vedessä jotta Mikko olisi lyönyt enemmän pallon taakse. Se olisi antanut pallolle korkeamman ja pidemmän kaaren.

Paha sanoa. Tuo on lyönti jota ei tule harjoiteltua. Jos Frank on oikeassa, Mikon olisi pitänyt ottaa kenkä ja sukka pois jalastaan ennen lyöntiä. Aikaa ainakin olisi kulunut enemmän.

Uuden Seelannin Nobilo voitti aikanaan viidesti ET:llä sekä kerran USPGA Tourilla (1997 Greensboro Open).

Parrakkaan Nobilon iso-isoisä oli muuten ET:n sivujen mukaan italialainen merirosvo.

The Golf Channelin nettisivut löytyvät täältä.

Lisäys: (3.9.)
Mainitsin Mikolle Nobilon kommenteista. Mikko kertoi tietävänsä miten tuo pitäisi lyödä ja Nobilon periaatteessa olevan oikeassa. Mutta, tuolla paikalla tulee äkkisyvä ja tilaa ei yksinkertaisesti ollut siirtää oikeaa jalkaa leveämmälle. Ilmeisesti aiemmin viikolla joku pelaajista oli samassa paikassa humpsahtanut lantiota myöten veteen.

Mikko on Scandinavian Master 2007!

Mikä päivä! Kaksi voittoa Eurooppa Tourilla tällä kaudella. Kuka olisi uskonut pari vuotta sitten, siis kuka muu kuin Timo Rauhala.

Seurasin viimeistä kierrosta Viasatilta. Rauhala jolla tuota kanavaa ei ole, saapui luokseni katsomaan takaysin peliä.

Jälleen kerran nähtiin kuinka kierrokseen mahtuu useita eri vaiheita. Alussa lyönti kulki ja peli näytti helpolta.

Sisääntulossa rei'illä 11-16 lyönti oli hieman lukossa. Tämän vaiheen Mikko selvitti hyvällä lähipelillä ja tsempillä.

Viimeisen putin tuuletus oli komea. Aina niin rauhallinen Mikko osoitti lähes niklasfasthmaista temperamenttiä. Luulisi että tuo komea lopetus saa ruutuaikaa myös mm. jenkeissä.

Scandinavian Masters kisaa on joskus suunniteltu kierrätettävän myös muissa pohjoismaissa (siis ainakin Norjassa ja Suomessa). Toivottavasti Mikon voitto johtaa siihen, että kisa joskus tulevaisuudessa Suomeen saadaan.

Scandinavian Mastersin pelaaminen Suomessa joka 3. tai 4. vuosi tuntuu paljon todennäköisemmältä kuin ''oman'' pysyvän kisan saaminen.

Olen kuullut että kilpailun on viime vuosina ollut vaikea saada uusia sponsereita. Tai pitää vanhoja. Esimerkiksi aiemmin mukana olleet Carlsberg ja Nordea loistavat nyt poissaolollaan.

Voisiko kilpailun vierailu Suomessa piristää sponssorienkin hankintaa?

Toivotaan lopuksi, että Mikolla riittää energiaa loppukauden kisoihin. Ja että tämän kauden menestys innoittaa Mikkoa treenaamaan jatkossa vielä entistä tiukemmin.

Tästä lähtee

Tästä lähtee Antin Bogi. Tervetuloa lukemaan ja myös keskustelemaan. Tarkoitus on kirjoittaa kaikenlaisesta golfiin liittyvästä.

Proshoppien pitäjänä törmään jatkuvasti uusiin tuotteisiin, näistä tulen kirjoittamaan. Jos esimerkiksi jokin uutuus maila on mielestäni hyvä ja toimiva, tulen sen kertomaan. Ja jos se on mielestäni täysi susi, niin koitan kertoa senkin.

Tapaan jatkuvasti golfin parissa työskenteleviä ihmisiä joilla riittää mielenkiintoista kerrottavaa siitä mitä alalla tapahtuu. Tälläistä ''sisäpiiri'' tietoa pyrin teille välittämään aina kun se on mahdollista.

Kyllä, tämän blogin nimi olisi voinut olla Golflinkin Bogi. Golflink on yhtäkuin proshopit Kytäjällä, Aulangolla, Pickalassa ja Season Golfissa. Tarkoitus on kertoa firman kuulumisia tässä blogissa.

Entä mitä muita aiheita?

Olen pelannut yli kahdella sadalla kentällä ympäri eri puolilla maailmaa. Niistä on itselleni kehittynyt ajatuksia siitä mikä kentissä on hyvää. Ja mikä ei. Näistä tulee juttua.

Golfilla on tänä päivänä monia vakavia ongelmia. Jotkut asiat golfissa todella jurpivat. Ensimmäisenä tulee mieleen hidas peli. Sitä varmasti tulee kommentoitua useaan otteeseen.

Tervetuloa vielä kerran. Kertokaa te mistä haluatte kuulla!

Antti